Huvin ja urheilun vuoksi.

18# välipala, päiväpala, iltapala

Vastustan ruoan yhteydessä sanaa ”pala”. Esimerkiksi aamulla syödään aamiainen, ei missään nimessä ”aamupalaa”. En tiedä mistä tämä tulee, eikä sillä ole merkitystä (kenellekään muulle kuin minulle ja äidilleni).

Mutta jos mennään asiaan, niin aterioiden välillä ei muutenkaan ole kovin tarpeellista syödä erilaisia paloja. Itse pidän lopulta enemmän siitä että on rehellisesti nälkä, kuin että olisin jatkuvasti kyllästetty erilaisilla paloilla. Mieluummin harvemmin ja hyvin, kuin jatkuvaa napostelua ja ”pikkunälän” taltuttamista. Nälkä on terveellinen tunne.

Välipalojen ongelma on se, että koska ne monesti syödään seisten, kävellen tai ajaessa, ”niitä ei lasketa”, ja lopputuloksena aterioiden välillä syödyt palat-joita-ei-lasketa sisältävätkin jo yksin koko päivän energiantarpeen.

On selvää että munariisipasteija tai juosten syöty Snickers ei kuulu ruokavalioon muutenkaan, mutta myös ns. terveellisillä paloilla ”tulee kyllä syötyä epähuomiossa” liikaa.

Pähkinät ja mantelit on terveellisiä, sopivasti syöden. Ei kannata syödä koko pussia (100 g = n. 600 kcal, koko pussi 1200 kcal). Taatelit on parasta maailmassa, mutta yksi 200 g pussi sisältää jo melkein 400 kcal.

Toisaalta, koitapa syödä vain yksi taateli. Tämä menee ärsyttävyydessään samaan kategoriaan kuin monesti kuultu ohje siitä, että söisi vain yhden suklaapalan ja liu’uttelisi sitä hitaasti nautiskellen suussa. Ei onnistu – itse olen ainakin mieluummin kokonaan ilman.

Niinkuin on turhauttavaa ajaa moottoritietä vararenkaalla, jossa lukee 80km/h.

Ajan ja matkustan paljon ja yllämainitusta haasteesta huolimatta otan evääksi aina pähkinöitä, manteleita, taateleita ja usein vielä purnukkaan heraa. Tällainen oli pysähdys Urjalan Makeistukun parkkipaikalla:
kuva-14
CocoVin Trailmix on hyvä, siinä on pähkinät, mantelit ja marjat sekaisin jo valmiina. Lifesta saa näitä ja kaikkea muutakin.

Tässä laukku pakattuna salille (sis. magnesiumin), mutta mille tahansa matkalle se näyttää lähes samalta. Mukana on aina pari litraa vettä ja pohjalla jotain evästä.
kuva-11
Ainoan poikkeuksen tekee lentäminen, jolloin pakkaan mukaan keitettyjä kananmunia ja pienen purkin Herbamarea.

Logiikka menee siten, että kun kananmuna on kova, se ei ole nestettä ja turvatarkastuksessakaan ei tule ongelmaa. Juuri viimeksi laukku tosin tutkittiin, mutta kyseessä ei ollut kananmunat vaan ”se kananmunien viereinen purkki” (joka oli Solgarin suolahappo).

Pakastettu riekko (?) oli ongelma joskus – sanoivat Kajaanin kentällä että kun se sulaa, siitä tulee nestettä ja siksi sitä ei voi kuljettaa käsimatkatavaroissa. Lintu ei ollut mukana eväänä, heh, vaan sain sen Suomussalmelta matkaan Biokian luona käydessäni.

***

Joku ajattelee usein, että on noloa kuljettaa omia eväitä, mutta itse en ole kiinnostunut tästäkään. Nolompaa olisi olla nälkäinen ja nykiä palaverisämpylöistä pelkät kinkut.

Omat eväät – varsinkin sheikkeri – on silti yllättävän suuri ongelma monelle. Erikoista on se, että viinerinsyömistä pitää aina porukalla ”kunnioittaa”, mutta jos kaivaa laukusta purkkeja, saa osakseen naureskelua.

Tästäpä innostuneena 8) laitan nykyään myös kurkut sheikkeriin (opin Samilta, loistava tapa kuljettaa vihanneksia).
kuva-10
Seuraavaksi laitan myös jauhelihan sheikkeriin. Tässä kuitenkin vain heraproteiinia ja vettä.
kuva
Myös raakasuklaa on omiaan eväänä. Tämän logiikka menee siten, että jos reissun päällä iskee ahdistus tai auto hajoaa, myös tunteeseen voi syödä jotain terveellistä.
kuva-25
Tällaisin paloin uuteen viikkoon!

Mainokset

11 Responses to “18# välipala, päiväpala, iltapala”

  1. Teemu

    Tämä olikin hauska ja hyödyllinen kirjoitus. Itselle on juuri välipalat tuottaneet pientä haastetta, kun baanaania ei nyt jaksa mussuttaa jatkuvasti. Keitetyn kananmunan saa tosiaan viedä lentokoneeseen, mutta ei pakastettua lihaa juuri tämän sulamisen vuoksi. Samoin ei myös säilykkeitä saa viedä, koska niissä on nestettä?? Itse vielä etsin sitä optimaalista ja säilyvää välipalaa, kun pähkinät eivät oikein maistu…

    Vastaus
  2. muikkis

    Purnukat kulkee mukana töissä ja niitä onkin melkoinen pino, aamiainen, lounas ja välipala. Monesti kuulen huokailuja ”kunpa minäkin jaksaisin”. Väittäisin, että näiden purkkien ansiosta minä nimenomaan jaksan!

    Vastaus
  3. eija

    Älkää höynäyttökö hyväuskosia, marjat on parempia suoraan pakkasesta kun teidän kuivatuista mössöjutuista!

    Vastaus
  4. JK

    Moi,

    Sulla esiintyy aika usein kuvissa noita CoCoVin ja Solgarin tuotteita yhdessä jos toisessakin muodossa. En nyt jaksa esim. puolen vuoden jaksolta laskea montaako tuotetta olet tuonut esille, mutta valistuneena arvauksena aika monta.

    Uskallatko kertoa suhtestasi noihin, eli maksatko noista itse käyttämistäsi tuotteista täyttä hintaa tai edes puolta hintaa, vai sponssaako firmat sulle noi?
    Kävin kerran Lifessä tsekkaamssa noita ja ainakin mun mielestä ne on ihan he*#*tin kalliita kilohinnaltaan. Itse en oikein raaski Lidlistä ostaa edes manteleita kun kilohinta on melkein 20€…

    Tässä en nyt siis hetkeäkään epäile niiden hyvyyttä tai toimivuutta, ainoastaan minua kauhistuttaa kaiken ”terveellisen” kalleus ja yritän itse pähkäillä miten selviäisin mahdollisimman vähällä rahanmenolla.

    Vastaus
    • muikkis

      Mielenkiintoista olis kyllä lukea, mitä itse kukin on valmis panostaa rahallisesti terveelliseen ruokaan. Meidän 6 henkisessä perheessä 1/3 osa perheen tuloista menee ruokaan. Luomua en raaski ostaa, muutoin terveellistä ruokaa kyllä.

      Vastaus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Basic HTML is allowed. Your email address will not be published.

Subscribe to this comment feed via RSS