Huvin ja urheilun vuoksi.

Täydellinen päivä, sinne päin.

Sateista päivää! Ensisanoikseni voisin todeta jotain sivistynyttä kuten ”uh”, koskapa työlistani on edelleen sillä mallilla, etten tiedä miten taistelen itseni sen läpi (tälläkään viikolla).

Mutta jotenkin aion sen tehdä. Mikään ei ole niin hyvä tunne, kuin se, että on saanut tehtyä kaiken sen mitä pitikin.

Voisin tietysti kohtuullistaa listaa ja olla tunkematta sinne kaikkea, mutta tämä ei vielä aivan toteudu. Olen jo oppinut jaottelemaan tehtävät kiireellisiin ja tärkeisiin, ja jättämään vähemmän tärkeät seuraavaksi, mutta kummasti lista vaan elää ja hengittää, vaikka sitä miten koittaisi kuolettaa. Onneksi näin.

Ja se mistä en pidä, on väkisinrelaaminen silloin, kun ei siihen yksinkertaisesti kykene.

Kirjoitin tästä jo helmikuussa (Suorittamisesta ja väkisinrelaamisesta) – mikä lienee myös sen merkki, että kasaan itselleni epäsopivan määrän töitä koko ajan. Olisin voinut olla tuota mieltä myös vuonna 2005. Harmi, että vaikka ajatteluni tuntuu kehittyvän, toimintani ei muutu.

Kysyin eilen Facebookin sportticornerissani, että mitä täältä haluttaisiin lukea enemmän. Vastausten perusteella nostaminen vei voiton päiväkirjamaisuudesta 6-0.
FB
Vähän emmin tutkimukseni luotettavuutta: blogissa oli esim. huhtikuussa yli 22000 uniikkia kävijää ja suureen kyselyyni vastasi 19 ihmistä. Voi olla, että jäljelle jäävistä 21 981 ihmisestä joku on toista mieltä.

Mutta, ei mennä oletuksen eikä enemmistön mukana, vaan jatketaan miten jatketaan.

Juuri nyt pitäisi mm. valita kuvia, näytöllä roikkuu esim. tuo yksi etukuvaksi nostamani, ihan hyvä otos (kuvasin iPhonella koneen näyttöä, tyylikästä, eikö vain).

Melkein muistelen kaiholla, miten hyvässä kunnossa olin kolme viikkoa sitten. =) Kuvat otti Jaakko Kahilaniemi. Vielä pitäisi 140 kuvasta valita parhaat, sen jälkeen infota valinnat kuvaajalle, jonka jälkeen hän tekee ne valmiiksi ja asiat menisivät eteenpäin.

Pitäisi olla palaverissa tuhannessa paikassa, kirjoittaa neljäänsataan paikkaan, vastata seitsemään miljoonaan viestiin ja kaiken päälle perjantaina ajaa viisisataa kilometriä Kuopioon kouluttamaan. Näistä kaikista mielekkäin on viimeinen, koskapa rakastan Villen salin (Crossfit Kuopio) tunnelmaa.

Nykyään osaan jo ajaa sinne ilman suuria suruja.

Ensimmäisen kerran kävin niillä main kouluttamassa vuonna 2010, josta syntyi tämä bloggaus: Ajat suoraan vaan. Ihan suoraan. Heh.

”Ei sillä että valittaisin, oli mulla kuitenkin varmaan huoltamon ‘paras tekniikka’, likaisin mekko, takkuisimmat hiukset ja taatusti isoimmat korvikset.”

No joo. Pari muuttujaa.

Nyt olen kehittänyt täydellisen päivän kaavan, jonka jo pelkkä satunnainen toteutuminen tekee minut melkein onnelliseksi. Siihen kuuluu hyvin aikainen aamu.

Sanotaan, että paras työ- ja kirjoitusaika on noin 05:30-10:00. Täydellisenä päivänä sen jälkeen tulisi treeni. Sen jälkeen lounas. Sitten taas työvuoro esimerkiksi 13:00-17:00.

Toisaalta on liioittelua budjetoida kolme tuntia treeniin ja syömiseen, ehkä kaksikin riittää. Mutta tässäkin pitää laskea sekaan pari muuttujaa.

Ja se, että voisi tehdä kaikki työt virka-ajan puitteissa ja sisällä ja saisi ne kuuteen mennessä myös mielestään, alkaa jo olla vallankumouksellinen I have a dream -tasoinen haave, jota en kyllä saa toteutumaan ellen aivan tosissani yritä. Ja koska en siihen oikeastaan edes halua, niin mitä sitä itseään kiusaamaan. Jos tykkää tehdä töitä, tekee töitä.

En ole laiturinnokka-tyyppinen ihminen nyt, enkä sellaiseksi yritä muuttuakaan. Toissapäivänä pysähdyin, mutta muistan miettineeni lähinnä uusien painonnostokenkien hankkimista:
varpaat
Kehitin myös erittäin fantastisen makuisen pirtelön, jota haluan kutsua nimellä Badding. Siksi, että tämäkin vaahtosi kuin meri tai olut kuohuaa. Ilmeisesti sen tekee sitruuna. En ole yhtään kartalla eri ruoka-aineiden vaikutuksesta lopputuloksen tekstuuriin, mutta kokemus on osoittanut, että kun puristaa sekaan puolikkaan sitruunan, kaikki kuohuaa.

Baddingissa on kaksi desiä jäisiä puolukoita, puolikas banaani, mansikanmakuista proteiinisosetta, 1/2 sitruuna, ihan hiukan käpylehmän maitoa (luomu) ja vettä.
badding
Mitähän vielä. En muista. Täydellisen päivän elementit on vielä saavutettavissa, koska kello on vasta 07:59. Nykyinen päiväkaavani sisältää ’määräyksen’ siitä, että kirjoitan blogitekstini aamuisin ensimmäisenä ja vasta sen jälkeen siirryn oikeisiin töihin.
Nyt, jos olisin viisas, käyttäisin luovimman aikani niiden oikeiden tekstien viimeistelyyn, jotta saisin haluamani asiat julki, mutta koska en ole viisas, kirjoitan aamuisin sitä mitä haluan.

Eli sitä, mitä tutkimukseni perusteella nolla ihmistä haluaa lukea (eli päiväkirjamaiset blogipostaukset), mutta olkoon sitten niin. Enemmistö on aina väärässä ja minä olen suuri marginaalin ystävä. Kirjoitetaan sitten ei-kenellekään, kukaan ei tykkää, ja hyvä niin.

”On aina parempi olla ärsyttävä kuin tylsä”, kuten Bullshit Bingoa kirjoittava korporaatio-ystäväni Heidi kirjoitti.

Olen onnellinen, että Heidi lopetti downshiftaamisen ja jäädytti siten myös Lilyn Laineilla -bloginsa, vaikka ei sekään huono ollut, mutta tuntui kummalliselta ajatella parhaan ystävän turbaani päässä aasialaisessa laiturinnokassa, kun voisi yhtä hyvin tehdä jotain järkevää.

No niin. Näin. Nyt hommiin. Ja Twitteriin, ehdottomasti Twitteriin. Kyllä minä tämän vielä käynnistän, ihan kohta. Täydelliseen päivään EI kylläkään kuulu se, että nujuan naama kiinni puhelimessa, mutta ehkä se on sen arvoista.

Huomatkaa myös, että Suomesta lähtee yksitoista nostajaa EM-kisoihin! Mukana on myös väkevä joukko LiftMeUpin nostajia, joten marssi soimaan heti. Onnea matkaan kaikille. =)

Mainokset

3 Responses to “Täydellinen päivä, sinne päin.”

  1. Kukka

    Täydellisinä päivinä ja mieluiten viideltä, yleensä kuudelta. Downshiftatessa saattaa mennä aamuun asti.

    Vastaus
    • ponkala jarno

      Mun aamut on alkanut tällä viikolla joka päivä 0400-0430 välillä. Aamu kahvi ja istunto, aamupala on ollut joko 5 munaa,kanaa2 g tai jauhelihaa 200g kookosrasvassa paistettuna, hiilarina pikkasen riisiä tai banaani ja luomu maitoa kyyti pojaksi lus vitskut ja aminohapot vielä päälle heh täs syömisen ohessa herätän jätkät jos on mulla ja teen vielä ruan töihin, et kiirettä pukkaa aamuisin

      Mut ihanne päivä ois mulla, Aurinko paistaa, lämmin kesä aamu, vanha tunturi super sport oottaa parkki paikalla, kamat valmiina,gps mukana ja kartta ja nokka kohti jotain tuntematonta suomen korpi teitä ja yöpyminen jossain tuolla kaukana tästä oravan pyörästä, jossa ihminen on. Illalla kuuntelen linnun laulua,veden liplatusta ja teen nuotiolla hyvät ruat ja unohan hetkeksi kaikki ravinto arvot jne, aamulla kun herään teen noki pannu kahvit ja kattelen uuen reitin kotiin taas pienen pieniä teitä pitkin.

      Tämän toteutan tänä kesänä monesti, kun saan tuon mopon ensin maksettua

      Vastaus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Basic HTML is allowed. Your email address will not be published.

Subscribe to this comment feed via RSS